Seinäjoella pohdittiin kansainvälistymisseminaarissa alueemme kansainvälistymisen mahdollisuuksia USA:n, Euroopan, Suomen ja ruohonjuuritasolta katsottuna. Seminaarin järjestäjinä toimivat Asianajotoimisto Legistum Oy, Suomen Yrittäjäopisto, Seinäjoki 2020 ry ja Seinäjoen Suomi-Amerikka yhdistys. Asiasta kiinnostuneita henkilöitä oli paikalla yli 100.
Seminaarin pääpuhuja Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce J Oreck, itsekin yrittäjänä toimineena, näki meillä valtavasti mahdollisuuksia. Nopea tiedonsiirto on tuonut monta asiaa aivan käden ulottuville. Seminaarissa todettiin, että suomalaisten tuotteiden ja palvelujen vienti ei ole kiinni markkinoista. Meidän tulee vain löytää markkinaraot ja uskaltaa toimia. On selvää, että kansainvälisille markkinoille lähtö edellyttää osaamista ja uskallusta. Meidän on myös muistettava, että toisen maan kulttuuria emme voi muuttaa. Se täytyy tuntea ja se kannattaa huomioida. Suinpäin ei kannata kansainvälistymiseen lähteä. Totta kai markkinarakoon on löydettävä myös oikea tuote tai palvelu. Seminaarissa esiteltiin hyviä esimerkkejä kansainvälisille markkinoille lähteneistä yrityksistä.
Seinäjoen kautta kansainvälisille markkinoille
Seinäjoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla näen itse pelkkiä mahdollisuuksia kansainvälistymisen tiellä. Vientilukujen tämän hetkistä euromäärää on vaikea määrittää. Monen yrityksen vientitulot näkyvät pääkonttorin kotikunnassa ja pitkien alihankintaketjujen osuus vientituloista ei näy. Seinäjoella seminaarissa tuli todistetuksi, että pk-yrityskin voi päästä suoraan kansainvälisille markkinoille. Hyviä vientiyrityksiä löytyy muutama mutta niitä tarvitaan lisää. Uskon, että vireillä oleva logistiikkakeskus omalta osaltaan edesauttaa tuotteiden vientiä. Palvelujen vienti on suuri mahdollisuus. Hyvänä esimerkkinä on koulutusvienti.
Seinäjoelle suurimmat vientitulot tulevat Venäjältä. Tässä yhteydessä on paikallaan kysyä, onko tämä asia täällä mielletty? Tätä asiaa on ainakin syytä vakavasti arvioida. Olisiko tehtävissä jotakin enemmän? Lähellä on enemmän asiakkaita kuin Suomen koko väkiluku. Juuri tulleen tutkimuksen mukaan lähialueilla Venäjällä, Baltiassa, Ruotsissa ja Nojassa yritykset odottavat hyvää talouskehitystä lähimmän puolen vuoden aikana. Voisi kuvitella, että odotusten valossa on olemassa myös ostohaluja.
Vientituloja tarvitaan
Talouskasvua saadaan aikaan tuottavuuden ja työllisten määrän kasvulla. Tällä hetkellä kasvun avaimet ovat paljolti tuottavuuden kasvun varassa. vuosina 2012 – 2014 työvoima pienenee Suomessa noin 50 000 hengellä. Jo olemassa olevaa julkisen talouden vajetta ei täytetä ilman sopeuttamistoimia. Tätä vajetta voidaan pienentää myös viennin kasvattamisella. Kauppataseen alijäämäisyys on saatava kääntymään ylijäämäiseksi. Tänä vuonna alijäämää on vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä syntynyt alijäämää 1,2 miljardia euroa. Viime vuonna vastaavan ajan alijäämä oli 1,5 miljardia euroa.
Pauli Kankaanpää
Venäjä nousi tekstissä esiin vientikohteena. Venäjänkielen merkitys viennin avainhenkilöillä on merkityksellinen. Alueen poliitikkojen halu panostaa lisää tarpeettoman ruotsinkielen opiskeluun saa pohtimaan ovatko he oikeassa tehtävässä.
VastaaPoistaPitäisi olla rohkeutta kieliasioista äänestettäessä katsoa totuutta silmiin.
Miljarditolkulla syydetään rahaa maamme kaksikielisyyden pakkoon. Noin 5 % kansasta ilmoittaa äidinkieleksi ruotsin. Heistä suomea hyvin puhuu ja suurin osa ymmärtää . Hendriksson. Thors jne, eli vain alle 2.5 % ei ole elämänsä aikana pystynyt ilmoituksensa mukaan oppimaan maansa valtakieltä.
Somaleja moititaan heikosta maansa kielen oppimisesta Hmm..
Lisäopetusta vaaditaan suomenkielisille, koska kirpunkokoinen joukko on, a' joko laiskaa tai muuten on joku este ollut oppimiseen.
Eli lopetettaessa kaikki ruotsinkielisyys maassa ja ne rahat, kun ohjataan venäjänkielen ja kulttuurin parempaan tuntemiseen ollaan oikeilla jäljillä.
Imatrassa ja Lappeenrannassa ei venäjänkieltä osaavan tarvitse olla päivääkään ilman työtä. Taitajista on huutava pula.
Ruotsalaiasethan on perustaneet Venäjän valtion, mutta eivät oleta, että tänään siellä pakolla opetettaisiin perustajamaan kieltä .
Toisaalta opetettiinhan aikoinaan JAKK saksankielen kursseilla polkkaakin. Tanssiminen tapahtui Kiuaskallion lavalla. Kuinkas muuten olisi voitu valtion varoja ohjata urheiluseuran omistaman lavan ylläpitoon.
Nimimerkkini vois olla kursseilla mukana ollut.