keskiviikko 15. elokuuta 2012

Kaupungin kehittäjä ansatsee aukionsa

Seinäjoen kaupungin historiassa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia. Niitä on kuvattu eri näkökulmista. Se on hyvä asia. Seinäjoella on asunut useita kaupungin kehitykseen vahvasti vaikuttaneita henkilöitä.
Seinäjoen kaupungin historiankirjoituksissa on jäänyt mielestäni kokonaan huomiotta ylijunailija Jacob Kronlundin panos kaupunkimme kehitykseen. Silloisen kauppalan asemakaava pohjautui vuoteen 1906, jolloin alettiin jo  suunnitella asemakaavoittamista. Saatuaan 1914 omistukseensa , nykyisen Seinäjoen kaupungin ydinkeskustasta, noin 10,5 hehtaarin maa-alueen Kronlund antoi välittömästi maanmittausinsinööri J.E. Sjöstedtille tehtäväksi suunnitella alueelle kaupungin ensimmäisen asemakaavan. Kronlund keksi perheensä kanssa katujen nimet Vapaudentie, Hallituskatu, Marian katu (Maria Kronlundin mukaan), Jaakonkatu, Jaakontori jne. Asemakaavassa oli erotettuna Kronlundin ohjeiden mukaisesti 54 tonttia.

Seinäjoen kauppalan asemakaava hyväksyttiin 1942. Sen pohjana käytettiin Kronlundin aikaisemmin laatimaa asemakaavaa. (E-P Lehti 20.3.1942, Tuomas juttelee) Tässä hyväksytyssä kaavassa Kirkkokatu tuli Kronlundin esittämälle paikalle, samoin Kalevankatu ja Koulukatu. Mielenkiintoinen huomio on se, että Kronlund näki jo 1900-luvun alkupuolella Seinäjoesta kehittyvän suuren yhdyskunnan. Kronlundin ansiosta asemakaava suunniteltiin alun alkaen  järkevälle pohjalle.

Avarakatseinen Kronlund

Jacob Kronlund oli sydämeltään avarakatseinen. Jepualaislähtöinen Kronlund oli valmis auttamaan hädässä olevia ihmisiä. Hyvin lähellä hänen sydäntään olivat tietenkin myös rautatieläiset. 70-vuotispäivänään 1939 Kronlund perusti Seinäjoen leskien ja orpolasten Joulurahaston. Pohjarahastoon hän lahjoitti 10 400 markkaa. Kronlund oli perustamassa myös  Seinäjoen ruotsalaista kansakoulua. Hän oli vahvasti mukana myös E-P:n Museon toiminnassa. Kauppalanvaltuustoon ja kirkkovaltuustoon Kronlund kuului useamman vuoden ajan.
Vapaussodan alkuaikoina Kronlundille uskottiin monta tärkeää tehtävää.

Seinäjoelle Jaakonaukio

Seinäjoen vanhin yhdistys- -1899 perustettu Svenska Föreningen i Östermyra  on esittämässä ns. Vekseliaukion (aikaisemmin tietääkseni entisen Jaakontorin paikka) nimen muuttamista Jaakonaukioksi. Kannatan nimen muuttamista. Asialle löytyy vankat perusteet. Kronlundin mukaan nimettävä katukaan ei olisi ajatuksena huono. Kadun nimien muuttaminen on kuitenkin jo toimivien yritysten kannalta erittäin kallis asia. Siksi kadun nimien muuttaminen ei ole järkevää.


Pauli Kankaanpää
Seinäjoki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Osallistu keskusteluun, ole hyvä.