sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kaupunki on sen asukkaita varten

Seinäjoen kaupunki on vahvassa kasvussa ja samalla myös suurten vaatimusten edessä. Tilannetta voidaan verrata nopeasti kasvavaan yritykseen, jonka rahoituksen riittävyys vahvasta tilauskannasta huolimatta tuottaa ongelmia. Rahoitusta tarvitaan etupainotteisesti. Kaupungin  asukasluvun nopea kasvu tuottaa palvelujen järjestämiseen  vastaavia ongelmia.

Uskon, että tästä selvitään. Tulevassa valtuustossa tarvitaan arvokeskustelua, jossa kaupungin satsaukset on laitettava järjestykseen. Lähiaikojen valinnat ratkaisevat myös sen, miten hyvin tai huonosti ihmiset tulevina vuosina ja vuosikymmeninä voivat.

Suhtaudun kriittisesti sellaisiin veronkorotuksiin, jotka vaikeuttavat kaupunkilaisten normaalia elämää. Turvallisuus, terveys ja oikeudenmukaisuus ovat elämän tärkeitä perusasioita. Tästä tulee käydä vakavaa keskustelua.

Mistä lisää rahaa?
Seinäjoella on tehokas kaavoitusosasto, mutta se ei pysty nykyisellä kapasiteetillaan vastaamaan kaikkiin tarpeisiin. Kaavoituksen kautta kaupunki voi saada merkittäviä lisätuloja kaavoitusmaksujen muodossa. Siksi asiaan on kiinnitettävä pikaista huomiota. Asuntorakentamisessa lisäkerroksilla  on kaupungille tuloja tuottava merkitys. Rakentamattomat yritystontit on saatava käyttöön. Uusien työpaikkojen syntyminen näkyy kaupungin kasvavina verotuloina.

Maiden pakkolunastuksen suhteen olen erittäin kriittinen. Esimerkiksi Roveksen lunastuksen suhteen olen kielteisellä kannalla. Mikäli tulen valittua valtuustoon, tulen välittömästi esittämään  lunastuksen keskeyttämistä ja neuvottelujen jatkamista vapaaehtoisen lopputuloksen saamiseksi.

Ehdotan Seinäjoen kaupungille myös pikaista analyysia omistamiensa rakennusten suhteen. Osaa on remontoitu suurella rahalla onnistumatta välttämättä toivotulla tavalla. Osa kiinteistöistä voidaan myydä. Myyntitulojen lisäksi säästyy tulevilta vuosilta myös käyttömenoja.
Tässä kaksi esimerkkiä lisätulojen saamiseksi.


Seinäjoen kaupunki kehittyy nopeaa vauhtia. Nyt lokakuussa valittava valtuusto tulee tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän kaupunkilaisten asemaan myös 2020 –luvulle.

Olen valmis antamaan oman osaamiseni ja kokemukseni kaupunkilaisten käyttöön

Pauli kankaanpää
Seinäjoki

KULTTUURI YHDISTÄÄ JA KASVATTAA

Seinäjoen kulttuuritoimi tuo arjen kulttuuria lähelle ihmistä. Se opastaa lapsia ja nuoria käyttämään ja ymmärtämään kulttuuria eri muodoissa. Se tuo kulttuuria ihmisille, joilla muuten ei olisi mahdollisuuksia kokea kulttuurielämyksiä. Tämä työ on näkymätöntä kulttuurityötä, joka ei näy suoraan  teatterin, kirjaston, musiikkiopisto, museon ja niin edespäin muodossa. Näillä on oma budjettinsa. Kulttuuritoimi opettaa käyttämään näitä kulttuurimuotoja. Seinäjoen kulttuuritoimessa työntekijät pistävät itsensä likoon tuoden positiivista energiaa ympärilleen.

Mitä miljoonalla saa?
Seinäjoen kulttuuritoimen budjetti on noin miljoona euroa, josta kaupungin osuus on 800 000 euroa ja loput tulevat projektirahoituksena. Tänä vuonna kulttuuritoimi tukee erityisesti lasten ja nuorten taideharrastuksia. Kulttuuritoimi vaikuttaa kantakaupungin lisäksi Ylistarossa, Nurmossa ja Peräseinäjoella. Kulttuuritoimen alla tunnetuin toiminta on suurelle yleisölle  vuodesta 1980 toiminut Seinäjoen taidehalli, joka tarjoaa vaihtuvia taidenäyttelyitä ympäri vuoden. Taidenäyttelyjen lisäksi Taidehallilla tehdään tärkeää yleisö- ja taidekasvatustyötä.

Musiikin maailmaan lapsia ja nuoria opastetaan Louhimo projektin kautta. Louhimo tarjoaa lapsille ja nuorille positiivisia kokemuksia musiikista sekä innostaa soittajia ja bändejä alkeista aina ammattilaisuuteen asti. Musiikin monimuotoisuutta esitellään muun muassa koulukiertueilla ja työpajatoiminnalla. Mielestäni hyvä näyttö projektin onnistumisesta on muutaman bändin työn muuttuminen ainakin osaksi ammatiksi.

Kulttuuritoimi tekee tärkeää työtä myös esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksissa ja päiväkodeissa projekteina  ja hankkeina sekä yksittäisissä tapahtumissa ja työpajoissa. Työn tavoitteena on ihmisten toimintakyvyn kehittäminen luovan toiminnan kuten musiikin, draaman ja kuvallisen ilmaisun avulla.

Kulttuuritoimi on mukana useassa kaupungin tapahtumassa. Näistä ehkä tunnetuimpia ovat Seinäkuun Yö, Peräseinäjoen kulttuuriviikko ja Östermyra-päivät. Kulttuuritoimi tarjoaa tänä vuonna jokaiselle perusopetuksen oppilaalle koulukonsertin  ”konsertti joka kouluun” –hankkeen
kautta.

Opettaa käyttämään maksullisia palveluja
Kulttuuritoimi opettaa omalla tärkeällä perustyöllään nuoria käyttämään tulevaisuudessa myös maksullisia kulttuuripalveluja kuten esimerkiksi teatteri- ja musiikkielämyksiä.
Kulttuuritoimeen sijoitetut eurot tulevat myöhemmin takaisin monessa muodossa. Mielestäni tämä tärkeä työ kannattaa ja siihen on syytä panostaa.

Pauli Kankaanpää
Seinäjoki

lauantai 8. syyskuuta 2012

Saavatko kaupungin yhtiöt ansaitsemaansa ohjausta ?

Kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa moititaan usein  kaupungin tai kunnan omistaman osakeyhtiön hallituksen jäseniä siitä, että he eivät ole toimineet kunnan tahdon mukaisesti. Tämä on outo näkökulma siitä syystä, että kaupungin tai kunnan valtaa niiden omistamissa osakeyhtiössä   käytetään vain  yhtiökokouksessa.

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuu määräytyy osakeyhtiölain mukaisesti, vaikka hän olisi yhtiön hallituksessa kaupungin tai kunnan edustajana. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksessa tehtävien päätösten täytyy tapahtua osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
Yleistäen voidaan sanoa, että yhtiökokous päättää suurista linjaratkaisuista ja yhtiön hallitus hoitaa käytännön päätöksenteon. Kunnalliselämässä tärkeäksi koetut asiaratkaisut kuten esimerkiksi tavanomaisen luoton  ottaminen, henkilöstön lisääminen tai vähentäminen ovat puhtaasti yhtiön hallituksen tehtäviä. Nämä on usein delegoitu vielä yhtiön toimitusjohtajalle.

Onko ohjaus oikeissa käsissä?

Yhtiökokoukseen lähettävälle henkilöllä ja hänen evästyksellään, jonka useimmin tekee kaupungin-/kunnanhallitus, on erityisen tärkeä rooli yhtiötä koskevassa kunnan ohjauspolitiikassa. Evästykset jäävät liian usein valtakirjan antamiseen. Vastaavasta ongelmasta on käyty keskustelua myös valtion enemmistöosakkuusyhtiöissä. Kaupungin-/kunnanvaltuuston tai –hallituksen jäsen ei voi suoraan ohjeistaa yhtiön hallituksen jäsentä. Yksittäiset kaupungin- tai kunnanhallituksen tai –valtuuston jäsenet eivät ole omistajaa edustava taho, koska valtuusto ja hallitus ovat kollektiivisia toimielimiä.  Osakeyhtiön hallituksen jäsenen täytyy katsoa yhtiön etua. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tässäkin tulee olla kyse hallituksen, ei yksittäisen hallituksen jäsenen antamista ohjeista.

Ei kunnia vaan vastuu

Jäsenyys osakeyhtiön hallituksessa ei ole kunniatehtävä eikä palkinto, vaan vastuullinen ja seurantaa edellyttävä työ. Tärkeimpiä osakeyhtiölaissa kirjattuja periaatteita ovat pääoman pysyvyys, osakeyhtiön voitontuottamistarkoitus sekä johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus osakeyhtiötä kohtaan.
Hallituksen jäsenen  tarkoituksellinen  laistaminen edellä mainitusta vastuuperiaatteista voi johtaa korvausvastuuseen. Hallitustyöskentely edellyttää hallituksen jäseneltä hyvää perehtymistä yhtiöjärjestykseen, osakeyhtiölakiin sekä yrityksen toimintaan, toimintaympäristöön ja toimintaprosesseihin. Hallituksen jäsenen tulee pystyä muodostamaan itsenäisesti näkemys yrityksen toiminnasta.

Pauli Kankaanpää
HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen)

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kohti kansainvälisiä markkinoita (julk. EPARIssa 22.8.2012)

Seinäjoella pohdittiin kansainvälistymisseminaarissa alueemme kansainvälistymisen mahdollisuuksia USA:n, Euroopan, Suomen ja ruohonjuuritasolta katsottuna. Seminaarin järjestäjinä toimivat Asianajotoimisto Legistum Oy, Suomen Yrittäjäopisto, Seinäjoki 2020 ry ja Seinäjoen Suomi-Amerikka yhdistys. Asiasta kiinnostuneita henkilöitä oli paikalla yli 100.

Seminaarin pääpuhuja Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce J Oreck, itsekin yrittäjänä toimineena, näki meillä valtavasti mahdollisuuksia. Nopea tiedonsiirto on tuonut monta asiaa aivan käden ulottuville. Seminaarissa todettiin, että suomalaisten tuotteiden ja palvelujen vienti ei ole kiinni markkinoista. Meidän tulee vain löytää markkinaraot ja uskaltaa toimia. On selvää, että kansainvälisille markkinoille lähtö edellyttää osaamista ja uskallusta. Meidän on myös muistettava, että toisen maan kulttuuria emme voi muuttaa. Se täytyy tuntea ja se kannattaa huomioida. Suinpäin ei kannata kansainvälistymiseen lähteä. Totta kai markkinarakoon on löydettävä myös oikea tuote tai palvelu. Seminaarissa esiteltiin hyviä esimerkkejä kansainvälisille markkinoille lähteneistä yrityksistä.

Seinäjoen kautta kansainvälisille markkinoille
Seinäjoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla näen itse pelkkiä mahdollisuuksia kansainvälistymisen tiellä. Vientilukujen tämän hetkistä euromäärää on vaikea määrittää. Monen yrityksen vientitulot näkyvät pääkonttorin kotikunnassa ja pitkien alihankintaketjujen osuus vientituloista ei näy. Seinäjoella seminaarissa tuli todistetuksi, että pk-yrityskin voi päästä suoraan kansainvälisille markkinoille. Hyviä vientiyrityksiä löytyy muutama mutta niitä tarvitaan lisää. Uskon, että vireillä oleva logistiikkakeskus omalta osaltaan edesauttaa tuotteiden vientiä. Palvelujen vienti on suuri mahdollisuus. Hyvänä esimerkkinä on koulutusvienti.

Seinäjoelle suurimmat vientitulot tulevat Venäjältä. Tässä yhteydessä on paikallaan kysyä, onko tämä asia täällä mielletty? Tätä asiaa on ainakin syytä vakavasti arvioida. Olisiko tehtävissä jotakin enemmän? Lähellä on enemmän asiakkaita kuin Suomen koko väkiluku. Juuri tulleen tutkimuksen mukaan lähialueilla Venäjällä, Baltiassa, Ruotsissa ja Nojassa yritykset odottavat hyvää talouskehitystä lähimmän puolen vuoden aikana. Voisi kuvitella, että odotusten valossa on olemassa myös ostohaluja.

Vientituloja tarvitaan
Talouskasvua saadaan aikaan tuottavuuden ja työllisten määrän kasvulla. Tällä hetkellä kasvun avaimet ovat paljolti tuottavuuden kasvun varassa. vuosina 2012 – 2014 työvoima pienenee Suomessa noin 50 000 hengellä. Jo olemassa olevaa julkisen talouden vajetta ei täytetä ilman sopeuttamistoimia. Tätä vajetta voidaan pienentää myös viennin kasvattamisella. Kauppataseen alijäämäisyys on saatava kääntymään ylijäämäiseksi. Tänä vuonna alijäämää on vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä syntynyt alijäämää 1,2 miljardia euroa. Viime vuonna vastaavan ajan alijäämä oli 1,5 miljardia euroa.

Pauli Kankaanpää
Seinäjoki

maanantai 20. elokuuta 2012

Kansainvälistymisseminaari herätteli


Naapurin pärekattoa paikkaamalla ei pitkälle pääse
-kansainvälistymisseminaari kiinnosti ja herätteli

Seinäjoki 2020 ry oli mukanan järjestämässä mielenkiintoista seminaaria Seinäjoelle. Tarkoituksemme oli valottaa mahdollisuuksia ja näkymiä alueemme yritysten ja toimijoiden kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Kuinkahan moni esimerkiksi tiesi entuudestaan, miten monipuoliset mahdollisuudet meillä on saada jopa täsmäkoulutusta ja käytännön opastusta kansainvälisille markkinoille?

Palautteen ja kiinnostuneiden määrän perusteella tällaiset tapahtumat ovat tervetulleita. Kiitokset ytheistyökumppanit Suomen Yrittäjäopisto, Seinäjoen Suomi-Amerikka-yhdistys ja Asianajotoimisto Legistum Oy. Ja erityisesti kiitokset yleisölle sekä kaikille loistaville puhujillemme ja seminaarin puheenjohtajalle Pauli Kankaanpäälle.

Tästä linkistä näet kuvia ja lisätietoja.

Iina Åman
Seinäjoki 2020 ry

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Aaltonen käsitti väärin

Pohdiskelin viime viikon EPARISSA Jacob Kronlundin merkitystä Seinäjoen kehitykseen. Markus Aaltonen oli käsittänyt pohdiskeluni väärin kirjoittaessaan Ilkan mielipidesivuilla (15.8.2012) otsikolla Torit, kadut ja osoitteet. Positiivista oli, että Aaltonenkin loppujen lopuksi tunnustaa Kronlundin merkityksen Seinäjoen kehitykseen. Rautatie ja rautatieläiset ovat yleensäkin olleet erittäin tärkeä asia Seinäjoen kehitykselle. Rautatiestä johdettuja katujen ja talojen nimiä Seinäjoelta löytyy useita.

Kaupungin nimitoimikunnalle en ole antanut palautetta, kuten Aaltonen tulkitsee. Mutta onhan se hyvä jos nimilautakunta seuraa asiaan liittyviä pohdiskeluja. Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että katujen nimiä muutettaessa kadulla toimiville yrityksille ja asukkaille on asiasta ilmoitettava vuosi ennen nimen muutosta. Yrityksen kannalta kadun nimen muutos tarkoittaa osoitteen ilmoittamista useaan paikkaan. Se tarkoittaa käyntikorttien, kylttien, mainosten jne. muuttamista sekä ajan ja rahan menoa. Tässä en ota kantaa kuntaliitoksiin liittyviin asioihin. Se tilanne kuuluu eri kategoriaan.

On hienoa, että Aaltosen mukaan nimitoimikunta on jo harkinnut Jaakonaukion käyttöön ottamista. Toivon, että Seinäjoen vanhin yhdistys Svenska Föreningen i Östermyra tekee nimityslautakunnalle pian esityksen. Ymmärsin Aaltosen kirjoituksesta hänen olevan asian suhteen puoltavalla kannalla.

Pauli Kankaanpää
Kokemusta yrityselämästä yli 30 vuotta

Kaupungin kehittäjä ansatsee aukionsa

Seinäjoen kaupungin historiassa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia. Niitä on kuvattu eri näkökulmista. Se on hyvä asia. Seinäjoella on asunut useita kaupungin kehitykseen vahvasti vaikuttaneita henkilöitä.
Seinäjoen kaupungin historiankirjoituksissa on jäänyt mielestäni kokonaan huomiotta ylijunailija Jacob Kronlundin panos kaupunkimme kehitykseen. Silloisen kauppalan asemakaava pohjautui vuoteen 1906, jolloin alettiin jo  suunnitella asemakaavoittamista. Saatuaan 1914 omistukseensa , nykyisen Seinäjoen kaupungin ydinkeskustasta, noin 10,5 hehtaarin maa-alueen Kronlund antoi välittömästi maanmittausinsinööri J.E. Sjöstedtille tehtäväksi suunnitella alueelle kaupungin ensimmäisen asemakaavan. Kronlund keksi perheensä kanssa katujen nimet Vapaudentie, Hallituskatu, Marian katu (Maria Kronlundin mukaan), Jaakonkatu, Jaakontori jne. Asemakaavassa oli erotettuna Kronlundin ohjeiden mukaisesti 54 tonttia.

Seinäjoen kauppalan asemakaava hyväksyttiin 1942. Sen pohjana käytettiin Kronlundin aikaisemmin laatimaa asemakaavaa. (E-P Lehti 20.3.1942, Tuomas juttelee) Tässä hyväksytyssä kaavassa Kirkkokatu tuli Kronlundin esittämälle paikalle, samoin Kalevankatu ja Koulukatu. Mielenkiintoinen huomio on se, että Kronlund näki jo 1900-luvun alkupuolella Seinäjoesta kehittyvän suuren yhdyskunnan. Kronlundin ansiosta asemakaava suunniteltiin alun alkaen  järkevälle pohjalle.

Avarakatseinen Kronlund

Jacob Kronlund oli sydämeltään avarakatseinen. Jepualaislähtöinen Kronlund oli valmis auttamaan hädässä olevia ihmisiä. Hyvin lähellä hänen sydäntään olivat tietenkin myös rautatieläiset. 70-vuotispäivänään 1939 Kronlund perusti Seinäjoen leskien ja orpolasten Joulurahaston. Pohjarahastoon hän lahjoitti 10 400 markkaa. Kronlund oli perustamassa myös  Seinäjoen ruotsalaista kansakoulua. Hän oli vahvasti mukana myös E-P:n Museon toiminnassa. Kauppalanvaltuustoon ja kirkkovaltuustoon Kronlund kuului useamman vuoden ajan.
Vapaussodan alkuaikoina Kronlundille uskottiin monta tärkeää tehtävää.

Seinäjoelle Jaakonaukio

Seinäjoen vanhin yhdistys- -1899 perustettu Svenska Föreningen i Östermyra  on esittämässä ns. Vekseliaukion (aikaisemmin tietääkseni entisen Jaakontorin paikka) nimen muuttamista Jaakonaukioksi. Kannatan nimen muuttamista. Asialle löytyy vankat perusteet. Kronlundin mukaan nimettävä katukaan ei olisi ajatuksena huono. Kadun nimien muuttaminen on kuitenkin jo toimivien yritysten kannalta erittäin kallis asia. Siksi kadun nimien muuttaminen ei ole järkevää.


Pauli Kankaanpää
Seinäjoki

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

ASENNE KOHDALLAAN

Esko Reinonpoika Alanko puhuu kirjassaan Bisnes, Menestys & Maalaisjärki mm. asenteesta ja arvomaailmasta bisneksessä. Tarina puusepästä on hyvin kuvaava. Puuseppä haki itselleen apupoikaa. Puheille tuli nuori poika, jolle puuseppä lykkäsi kädessään olleet naulat jutustelun ajaksi. Pojalla ei ollut koulutus eikä kokemusta. Puuseppä palkkasi pojan, joka myöhemmin kysyi puusepältä, miksi hän oli valinnut juuri hänet monien pätevienkin joukosta. "Annoin kaikille paikkaa hakeneille kourallisen nauloja käteen. Vain sinä heistä kääntelit juttelun lomassa naulojen päät samaan suuntaan kädessäsi ", puuseppä pajasti. Alanko toteaa kirjassaan, että kirjaviisautta, taitoja ja ties mitä temppuja voi opetella tai opettaa, mutta asenteen muuttaminen tai kehittäminen on vaikeaa, hidasta tai lähes mahdotonta.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Tangon taikaa Seinäjoella

Tangon perussyke ja tahtilajit kuvastavat musiikillisesti ihmisen sisäistä elämää, kenties  sydämen lyöntejäkin. Tähän musiikkilajiin sopivat nostalgiset ja melankoliset tekstit, jotka ovat vahvoja ja väkeviä kertoen luontokuvien kautta toivosta, hetkellisestä ilosta, unohduksesta, lohdusta ja uudesta toivosta. Suomalainen tangolyriikka on myös kuin arjen psykologiaa ja lohtua. Esimerkkinä voisi olla Toivo Kärjen ja V. Enckellin tango: Rakasta , kärsi ja unhoita.

Suomalaisella tangolla on kaksi ääripäätä: toinen on kaihomielinen vakava ”itkelmä”, toinen on joko kupletinomainen parodinen ralli tai (meri)miesten tarinoita seikkailuista eksoottisissa maissa. Ensimmäinen  suomalainen tango  vuodelta 1915, Iivari Kainulaisen Tanko laulu (1915) paradoi uutta muotitanssia, joka tuli Pariisista.

Kun argenttiinalainen tango on vahvasti urbaani ilmiö, liikkuu suomalaisen tangon tarina etupäässä maaseudun ja luonnon kuvastossa. Esimerkkinä Toivo Kärjen ja Reino Helismaan Hiljainen Kylätie (1953) puhuu maaseudun muuttuneesta luonteesta. Se on kaihomielinen rakkauslaulu, mutta samalla sen voi tulkita suomalaisen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen prototyypiksi. Maaseutu alkaa autioitua ja ihmiset muuttavat asutuskeskuksiin.

Vuonna 1980-luvulla tangoissamme alkaa näkyä realistisia aiheita. Reino Markkulan ja Juha Vainion Varjojen Tango vuodelta 1986 tuo suomalaisiin tangoteksteihin selkeästi uuden aiheen: sosiaalisen aspektin. Tangon voidaan sanoa olevan yksi laji itkuvirsiperinnettämme, aikamme terapiaa ja selviytymisstrategiaa. Samalla tavalla kuin nauru on vapauttava , on myös itku sitä. Tangon sanat kertovat hetkellisestä ilosta, riemusta ja onnesta sekä ihmisen ajan lyhyydestä.
( Lähde: Pirjo. Kukkonen 1997. Ilon ja surun sointu. Yliopistopaino. )

Vuosi 1964 oli tangon osalta yksi taitekohdista Suomessa. Tuolloin kaikkien huulilla alkoi soida rock.  Tangon uusi tuleminen tapahtui vuonna 1985, jolloin perustettiin tangomarkkinat. Idean isät olivat Tauno Äijälä ja Lasse Lintala sekä pian mukaan tullut tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski.
Se, mitä tango on tänään, kannattaa todeta 11.7.2012 alkavilla tangomarkkinoilla.

Pauli Kankaanpää

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Rautatieyhteys Pietariin

Aikaisemmin on Vaasan, Seinäjoen ja Pietarin välillä toiminut suora junayhteys. Nyt olisi mielestäni oikea aika ottaa yhteys uudelleen käyttöön. Yhteys loisi alueelle vähintään noin miljoonan ihmisen ostopotentiaalin. Kiireisimmille ihmsille suora lentoyhteys Pietarista Seinäjoelle täydentäisi asian. Seinäjoen menestyminen myös 2020 edellyttää ostopotentiaalin  mutta myös viennin kasvattamista. "Miksi lähtisimme merta kauemmaksi kalaan kun sitä löytyy lähempääkin?"
Kiskobussit käyttöön
Autojonot teillämme näyttävät kasvavan. Samalla ressaantuneita ihmisiä on enemmän. Näitä kahta asiaa lieventämään esitän kiskobussien käyttöönottoa välille Seinäjoki-Vaasa, Seinäjoki-Ähtäri, Seinäjoki-Kauhava ja Seinäjoki-Kaskinen. Kokeilu voisi lähteä liikkeelle Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Kauhava väleillä. Seinäjoen kaupungin alueella esitän kokeiltavaksi Pietarsaaressa toimivaa tilausbussiliikennettä. Seinäjoella osittain tämä jo toimii mutta ei kaikille kansalaisille.

Nyt tehdään päätöksiä, jotka ulottuvat vuoteen 2020

Pauli Kankaanpää

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Tervetuloa!


Seinäjoki 2020 syntyi ihmisten kohtaamisista, vapaamuotoisista keskusteluista, tärkeiksi koetuista puheenaiheista. Kysymyksistä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Päämääristä ja erilaisista näkemyksistä. Tahdosta vaikuttaa kotikaupungin kehitykseen. Näköaloista, jotka avautuvat valtuustokausia pidemmälle –  vuoteen 2020 asti ja siitä eteenpäin.

Meille on tärkeää rakentaa elinvoimainen, kehittyvä ja inspiroiva Seinäjoki. Sen päätöksenteko ja talous ovat osaavissa käsissä. Se kohtelee yrittäjiään tasaveroisesti ja oikeamielisesti. Se merkitsee viihtyisää ja turvallista kotikaupunkia kaiken ikäisille asukkaille. Sillä on elämää sykkivä sydän ja jalat tukevasti eteläpohjalaisessa maaperässä.

© Kuva: Seinäjoki 2020